Koira menöö siinä mihinä lehemäkki, tuos se lompottaa, navetas ja tuvas, pihalla ja mukana. Ei sen kans suuria harrasteta, lenkillä käyrähän, ei siäkää joka päivä, ja isännän kyytis se istuu hirvimettällä. Onnellisena, niinku koira ny vain voi, haisteloo luonnon hajuja, hirven tuoksuja ja toimii seurana. Välistä pääsöö toimihin, nuuhkihin haavakon jäläkiä, jos niin käy.
Mutta silti, son maatilankoira. Siis koira, ei se oon lapsen korvike, eikä mitää sellaasta. Son mun koira. Ei oo takkia, lakkia ja monenmoosta muuta hommattu. Mutta jos koiran tuloo joku, siinä se hoiretahan niinku nuo tuotantoeläämekki. Monasti viä samalla, kun lääkäri kurvaa kotia, niin näytetähän koiraaki, lehemälääkärille.
Ei taira saara huonompaa hoitua, ku kaupunkilaas, tai lähiäkoira.
Lehemät hoiratahan samallalailla, niiren kohorolla valitettavasti joputuu kyllä miettihin sitäki, että kannattaako hoitaa vai päästetähänkö pahasta. Vaikka kyllä meillä koiranki kohoralla se tuloo aikanansa etehen, ja samallalailla toivon pystyväni asian päättähän, järijellä, iliman suuria dramaattisia tunteeta.
Lehemillä käy sorkkahoitaja, tarvittaes vaikka yhtä hoitamas. Kauhian kannattavaa, ku se yhyren hoita maksaa yhtä palijo, ku kaharen seuraavan. Mutta käy silti, mä tykkään, ettei ne klimpaa ja konkkaa, kävelevät niinku lehemän pitää, nelijällä sorkalla reippahasti,juoksevat jos tarve vaatii.
Eläänlääkäri käy, välistä tuntuu, että turhanki useen. Mä luotan siihen ennalta ehkääsevähän, otan sitte vähä liian aikaasin kattohon, ku sitte siinä vaihees, ku peli on menetetty. Ulukoolutan talavellaki, vaikka osan mielestä son viä hullujen hommaa, kova työ. Kovaa työtä tämä on muutenki, siinä se menöö, niinku muukki.
Niillon ruokaa eres aina, palijo, siitei kitsastella. Koirallaki, jos kerran pystyy koko ruokakipon hautaahan johonki täynä lihaa. Kuiviketta alla, sonnat kolatahan monta kertaa päiväs, kaikilla vanhuksillakaa ei taireta vaippoja vaihtaa yhtä useen, ku minä kolani kans navettaa kierrän. Eikoo hullua?
Kyllä mä niitä harijaanki, ja karvaan. Nyt tarttis urakoora nakuja lehemiä, löytyyskö vapaaehtoosia auttahan?
ei taira, otan siis konehen kauniisehen kätehen ja alaan itte.
Hyvän hoiron mittari ei oo paljo Bling Blingiä ja sälää asiahan liittyen. Son se kuuluusa maalasjärki, vaikka ittelläki se tuntuu olevan välistä karoksis, sillä mennähän. Toivoosiin sitä kaikille, tuottajille ja lemmikkien omistajille.
Kaiken ei tarvi olla niin kaunista, ollaksensa toimivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti